Moduli 2 kevät 2010. Perusinfo

OPISKELUOHJEET MODULI 2:LLE, LMHM10, KEVÄT 2010

1. Kuunteluosuus

Moduli 2:n käsittää nykyään barokin lopun ja klassismin ajan n. 1650–1820. Tämän voi huomata myös kuuntelulistasta (ks. alla). Moduli 2:n esimerkit löytyvät valmiiksi cd-levyille siirrettyinä T-talon 5. kerroksen kirjaston luku- ja äänilevysalista. Huom! ne ovat yhä vanhan modulijaon mukaisesti modulien 2 ja 3 alla.

Moduli 2:n esimerkit löytyvät cd-levyiltä nro 4–11, minkä lisäksi on olemassa korjauslevy nro 20, jolta kuunnellaan lähes kokonaan eli trackistä 3 loppuun.

Jos olet Sibelius-Akatemian opiskelija tai Sibelius-Akatemian verkossa, voit käyttää myös Sibiksen verkkosivulta löytyviä äänitetiedostoja, joilla on olemassa käytännöllisesti katsoen moduli 2:n kaikki aineisto muutamin poikkeuksin. Äänitetietokantoja voi luonnollisesti kuunnella Sibelius-Akatemian verkossa itse toimitaloissa, mutta myös kotona, jos asentaa itselleen proxyn; sen asennusohjeet löytyvät kirjaston sivulta, josta on linkki osoitteeseen https://sonetti.siba.fi/SibaPortal/portal/cn/Kirjasto/Tiedonhaku . Ensimmäiselle luennolle 15.1. tulee kirjaston virkailija näyttämään käytännössä, miten proxy asennetaan.

Tässä äänite- ja nuottitietokantojen käyttöohjeet:

-osoite http://www.siba.fi
-valitse ensin kirjasto, sitten tiedonhaku
-sitten Classical Music Library, jossa voit hakea eri tavoin äänitteitä (säveltäjän, teoksen ym. mukaisesti)
-Naxos Music Library on toinen ja vielä kattavampi äänitetietokanta; sitä voi kuunnella myös ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kortilla ja sen tunnuksellasi
-Classical Scores Library on nuottitietokanta, jossa on jo tuhansia nuotteja, eli kuunnellessasi voit monessa tapauksessa katsoa samalla nuotteja
-kun luet Muhia (www.siba.fi/muhi), niin artikkeleiden sisällä on ämyrinkuvia, joita klikattuasi pääset näiden äänitetietokantojen vastaaviin kuuntelunäytteisiin; HUOM.: tosin tämän onnistumiseksi sinun pitää aina ensin Muhiin tullessasi kirjautua SibA:n tunnuksilla sivun oikeasta yläkulmasta

-Opera in Video on uusi oopperatietokanta, jota voi katsella ilmaiseksi

Kuuntelutentti

Tentissä kuullaan 10 esimerkkiä, joista vastaillaan viiteen kohtaan:

1) sävellyksen laji (kantaatti, jousikvartetto) tai nimi (Eroica-sinfonia yms.)
2) säveltäjän nimi tai kansallisuus
3) sävellyksen edustama tyyli tai aikakausi (galantti tms.)
4) sävellyksen syntyajankohta: oikea vuosikymmen (esim. 1760-luku; vastaukseksi kelpaavat myös viereiset vuosikymmenet eli 1750-luku ja 1770-luku)
5) sävellyksen kieli (latina, ranska, italia, espanja, saksa, englanti, venäjä tms.); kokoonpano (soittimia ja/tai lauluääniä tai orkesteri tms.); ilmaisu tai karakteri

2. Kirjallinen osuus

Kirjallisen osuuden voi opiskella eri tavoin. Barokista ja klassismista on olemassa jotain aineistoa Muhi-verkkosivulla, joka täydentyy vähitellen: Ilkka Oramon ja Erkki Tuppuraisen kirjoittamia, mutta myös Veijo Murtomäen laatima klassismin alku ja muutamien lehtijuttujen Muhi-versioita. Osoite on

http://www.siba.fi/muhi

Seuraavat klassismi-artikkelisarjat ovat saatavilla:

1. Artikkelisarja: Johdatus musiikin klassismiin

Klassismin käsitteestä, ilmaisusta ja taustavoimista

Galantti, Empfindsamkeit, Sturm und Drang

(Täys)klassismi

Myöhäisklassismi

2. Artikkelisarja: Italialainen vakava ooppera 1700-luvulla

Oopperakulttuurin taustavoimat

Napolilaissäveltäjiä ja muita italialaissäveltäjiä

Toinen napolilainen säveltäjäpolvi

Uusnapolilainen koulukunta

3. Artikkelisarja: Christoph Willibald Gluckin oopperauudistus

Gluckin varhaisura

Gluckin Wienin-aika

Gluckin Orfeus ja Eurydike -ooppera

Gluckin Pariisin-aika

4. Artikkelisarja: Koominen ooppera 1700-luvun alun Italiassa

Commedia dell'arte

Contrascena ja intermezzo

Commedia per musica

Muhissa on hakutoiminto, jolla löytää periaatteessa kaiken, mitä sivustolla on, mutta kun on löytänyt yhden johonkin osa-alueeseen kuuluvan artikkelin, vaikkapa Myöhäisklassismi, kannattaa katsoa menyssä printterin oikealla puolella olevaa ikonia, jota klikkaamalla saa näkymään koko artikkelisarjan.

Luettavaa kirjallisuutta

Kirjallisuutta modulin 2:een löytyy muutama teos; ks. tarkemmat tiedot Opinto-opas 2009–2010, s. 190. Tässä tärkeimmät:

Donal J. Grout & Claude Palisca: A History of Western Music

Nicholas Anderson: Barokin musiikki

Julian Rushton: Classical Music, joka löytyy myös suomennettuna Klassismin musiikki (Huom! jos luet tätä, käytä rinnalla tekemääni korjauslistaa, jossa pahimmat käännösongelmat on oiottu; pyydä korjauslista, jos luet suomennosta.)

Kirjallinen tentti

Jos on tehtävä kirjallinen tentti tai haluaa osallistua siihen, kannattaa valmistautua hallitsemalla esseetä varten muutama osa-alue kokonaan: Handel oopperasäveltäjänä, Haydn kamarimusiikkisäveltäjänä tms. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota terminologiaan, sillä niitä kysytään. Lisäksi voi tulla monivalinta- tai yhdistämistehtäviä.

3. Suorittaminen

Kirjalliselta osuudelta välttyy, jos on poissa vain yhden kerran. Kirjallisen tentin voi toki aina tehdä, etenkin jos mielii viisastua ja/tai saada korkean arvosanan; tosin hyvällä kuuntelumenestykselläkin yltää korkealle.

Jos on kaksi poissaoloa, yhden niistä voi korvata oopperassa käynnillä, mistä kirjoitetaan pieni raportti, n. ½–1 sivua. Jos on kolme poissaoloa, luetaan nettisivua ja/tai kirjaa/kirjoja ja lähetetään mulle e-mailina pieni referaatti.

Jos on yli kolme poissaoloa, aina joutuu tekemään kirjallisen kuulustelun, johon valmistaudutaan em. materiaalin perusteella.

Jos poissaoloja tulee viisi tai enemmän, luetaan tenttikirjallisuuden ohella myös 1–2 teosta täydennyskirjalistalta, jonka olette saaneet. Kirjalistaa voi hyödyntää halutessaan myös vähemmillä poissaoloilla. Tällöin laatii lyhyen referaatin tai esseen kirjasta joko tentin yhteydessä tai kotona ja lähettää mulle taasen e-mailina tekstin.

e-mail: vmurtoma@siba.fi

Suoritustavat

1) luennot & kuuntelutentti (poissaoloja vain 1–2): 1,5 op
2) luennot & kuuntelutentti & luentopäiväkirja: 2–3 op
3) luennot & kuuntelutentti & luentopäiväkirja & kirjallisia (essee[t]) ja/tai kuuntelutehtäviä: 4–5 op
4) luento-osuuden voi korvata myös kirjatentillä: 1,5–5 op riippuen em. aktiviteeteista

Eli idea on se, että halutessaan yhdestä historiamodulista voi saada lisätyöllä enemmän pisteitä sekä voi syventyä johonkin aikakauteen tai sen osa-alueeseen lukemalla kirjallisuutta ja tekemällä referaatteja/esseitä ja/tai tutustumalla johonkin osa-alueeseen nuotti- ja lisäkuuntelumateriaalin avulla.

Luentopäiväkirja

Luentopäiväkirja korvaa perinteisen luentokertauksen. Opiskelijan kirjatessa luennolla oppimiaan asioita itselleen jäsennellyssä muodossa, on luentopäiväkirja hänelle oppimisen apuväline parhaimmillaan. Vaikka luentopäiväkirja ei ole kaikista helpoin opintojen suorittamisen väline, mahdollistaa se luennon mieleen palauttamisen myös useiden vuosienkin jälkeen.

Mitä luentopäiväkirja tarkoittaa opiskelijalle?

Luentopäiväkirja vaatii opiskelijalta sitoutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että luennoilla on syytä käydä säännöllisesti. Tyydyttävälläkin arvosanalla arvostellusta luentopäiväkirjasta tulee käydä ilmi, että opiskelija on ymmärtänyt luennon oleellisimmat asiat. Pinnallinen asian käsittely, pelkkä luennoitsijan referointi, asiavirheet, asiaan liittymättömät kommentit tai perustelemattomat mielenilmaisut eivät ole toivottavia. Opiskelija saa kurssin päätteeksi palautetta luentopäiväkirjastaan opettajalta eli kommentoidun luentopäiväkirjan vastauspostina.

Mitä luentopäiväkirja sisältää?

Luentopäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan luentopäiväkirjaan. Oleellista luentopäiväkirjan kirjoittamisessa on jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi (sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen) ja perusteltu argumentointi. Tämän lisäksi luentopäiväkirjassa tulisi pyrkiä luennolla esitettyjen asioiden problematisointiin. Tämän problematisoinnin tulisi kuitenkin olla perusteltua.

Miten luentopäiväkirja rakennetaan?

Mitään yleistä esimerkkimallia luentopäiväkirjoille ei ole olemassa, joten persoonallisetkin toteutustavat sallitaan. Kaksi mahdollista mallia ovat kuitenkin seuraavat: (1) aluksi yhden kappaleen verran luennon referointi ja sen jälkeen 1–2 kappaletta referoidun kommentointia jne., tai (2) ”esseemäisempi” rajoitetumpaan määrään käsiteltyjä aiheita keskittyvä suorasanainen ja loogisesti etenevä päiväkirja.

Yleisellä tasolla luentopäiväkirjan jäsennys seuraa luentorunkoa. 14 tunnin mittaisesta luentosarjasta sta tehtävän luentopäiväkirjan pituus on 5–15 sivua. Muotoiluasetukset ovat seuraavat: fontti (times new roman) 12, riviväli 1½, tasaus molemmissa reunoissa. Päiväkirjan kanteen merkitään luentosarjan nimi, ajankohta, opettaja, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero.
(VM mukaillen tekstiä: http://www.jyu.fi/yhtfil/fil/pdf/luenpa.pdf)

Oppimispäiväkirja (Luentopäiväkirja)

Mitä se on?

-luentosarjan kirjalliselle loppukuulustelulle vaihtoehtoinen opiskelumuoto
-luennoitsijan tapa saada selville, onko opetettu asia jättänyt jälkiä minnekään muualle kuin muistiinpanopapereihin
-tarkoituksena on pohtia kriittisesti luennon sisältöä ja tulkintoja
-persoonalliset näkökulmat kuuluvat asiaan ja luennoitsijan kanssa voi olla eri mieltä, mutta oma kantansa on pystyttävä perustelemaan
-opiskelupäiväkirjasuoritukseen voi kuulua vertailu luennon ja kirjallisuuden välillä; tällöin
laajuudesta ja op-määrästä sovitaan erikseen

Laadintaohjeet

1. lyhyitä kommentoituja esseemuotoisia huomioita luennon/oheiskirjallisuuden keskeisestä sisällöstä
2. huomiot voivat olla kriittisiä tai täydentäviä, ja ne voivat sisältää niin omia kuin muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia
3. painota oppimiasi ajattelun apuvälineitä kuten käsitteitä, malleja ja teorioita, ja analysoi omia kokemuksiasi suhteessa niihin.
4. vältä pintapuolisia kommentteja; tarkoitus ei ole täyttää päiväkirjan sivuja yksityiskohtaisilla kuvauksilla omista kokemuksista (tosin niitäkin saa olla)
5. perustelut sille, miksi juuri valitut asiat saivat kunnian tulla kommentoiduiksi; lähtökohtana voi tällöin olla esim. että
-opiskelijan mielestä kyseessä on keskeisin (perustelut tälle) luennolla kirjassa esitetty aihepiiriin liittyvä ajatus
-opiskelija oppi omasta mielestään keskeisen uuden asian (perustelut keskeisyydelle)
-opiskelijalle syntyi ajatus (mikä?) liittyen omaan keskeneräiseen tai tulevaan kirjoitelmaan, seminaarityöhön tai tutkielmaan
-opiskelijan mielestä luennoitsijan esittämä/kirjallisuudesta luettu tulkinta oli yksipuolinen, luennosta/kirjallisuudesta puuttui jokin näkökulma
-luennolla esitetty/kirjallisuudesta luettu asia antoi yleisemmän oivalluksen (esim. suhteessa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen tai yleisemmin historian käsittämiseen liittyen)
-opiskelija huomasi ristiriidan luennolla esitetyn ja kirjallisuudesta luetun välillä
6. huomioiden määrää ei voi täsmällisesti ilmoittaa, mutta keskimäärin jokaiselta luentokerralta tulisi olla vähintään yksi raportoitu ajatus; mikäli oheiskirjallisuus on ilmoitettu, huomion pitäisi sivuta/siteerata myös tätä
7. kirjallisuuteen viitataan kuten esseissä (vähintään kirjoittajan nimellä tekstissä; suorat sitaatit alaviittein, sivun tarkkuudella tarpeen vaatiessa; muista kirjallisuusluettelo päiväkirjan loppuun!); luennolla esitettyihin asioihin on hyvä viitata "luennolla (päivämäärä) mainittuna" asiana, tai malliin "luennoitsija sen-ja-sen mukaan … "
8.lisäksi opiskelupäiväkirjaan tulisi sisältyä noin sivun mittainen yhteenveto, jossa arvioidaan
-luentosarjaa (ja kirjallisuutta) sekä kurssin keskeisiä teemoja kokonaisuutena
-omaa oppimista kokonaisuutena
9. päiväkirjaa on helpointa laatia säännöllisesti, luentosarjan ollessa käynnissä, ei jälkeenpäin

Mitä se ei ole

-luentojen 30-sivuinen referaatti, jonka tarkoituksena on informoida luennoitsijaa siitä, mistä tämä on puhunut ja mitä opiskelija siitä on ehtinyt kirjoittaa ylös
-puolihuolimaton ranskalaisilla viivoilla tehty kooste siitä, miten maailmaa parannetaan ja historiaa/nykypäivää/luennoitsijaa moralisoidaan
-väärinkuultuja lauseita kopioituna suoraan luentomuistiinpanoista tai hurskaita toiveita oman opiskelun tulevasta suunnasta
(VM mukaillen tekstiä
http://www.uta.fi/laitokset/historia/opiskelijaopas/luentopaivakirja.html)

4. Kurssin aikataulu ja luentojen aiheet keväällä 2010 (huom! opetusviikkoja on Sätellä vain 13):

15.1. Barokkiooppera

22.1. Barokin klaveerimusiikki

29.1. barokin jousi- ja puhallinmusiikki

5.2. syksyn moduli 3:n uusintatentti; ei luentoa (SibaFest-viikko)

12.2. Myöhäisbarokin suuret säveltäjät

19.2. Klassinen opera seria

26.2. Koominen ooppera

5.3. Galantti ja klassinen kirkkomusiikki

12.3. luennoton viikko (Orson periodi)

19.3. Klaveerisonaatin vaiheet

26.3. Galantti ja klassinen kamarimusiikki

9.4. Alkusoitto, sinfonia, konsertto

16.4. Mozart ooppera- ja soitinsäveltäjänä

23.4. Haydn ja Beethoven

30.4. tentti

5. MUSIIKINHISTORIA MODULI 2:N LUETTAVAA TÄYDENNYSAINEISTOA/Murtomäki

Kati Hämäläinen: François Couperin: L'Art de toucher le Clavecin — Cembalon soittamisen taito (Sib.-Akat.)

Kati Hämäläinen. Le bon goût. Ranskan klassisen urkumusiikin (1650–1800) esittämiskäytäntö (Sib.-Akat.)

Annamari Pölhö: Ranskalainen ja italialainen tyyli vuosina 1677–1775 kenraalibassonsoittajan näkökulmasta (Sib.-Akat.)

Assi Karttunen: Humanismin perintö ranskalaisessa kantaatissa vuosina 1700–1730. (Sib.-Akat.)

Malcolm Boyd: Bach

Esther Meynell: Anna Magdalena Bachin pieni kronikka

Elina Mustonen: Tanssi yli koskettimien. Ranskalainen sarja nro 5 G-duuri, BWV 816, Johann Sebastian Bachin cembalonsoitonopetuksen peilinä (Sib.-Akat.)

Merit Palas: Musiikin retoriikka editoimisen välineenä. Johann Sebastian Bachin sooloviulusonaattien BWV 1001 ja 1003 käsikirjoitus tarkasteltuna musiikin retoriikan valossa (Sib.-Akat.)

Enzio Forsblom: Mimesis

Nikolaus Harnoncourt: Puhuva musiikki

"niin kuin satakieli laulaa...". Säveltäjät kirjoittavat kirjeitä, käänt. Seppo Heikinheimo

Henry Bacon: Oopperan historia (s. 25–224)

Glynne Wickham: Teatterihistoria (s. 97–180)

Alejo Carpentier: Barokkikonsertto

Madame de La Fayette: Cleves'in prinsessa

A. F. Prévost: Manon Lescaut

Jean Racine: Faidra

Jean de La Bruyère: Luonnekuvia

François de La Rochefoucand: Mietelmiä

Molière: Komedioja; Porvari aatelismiehenä & Don Juan

Denis Diderot: Rameaun veljenpoika; Jaakko Fatalisti

Vincent Cranin: Ludvig XIV. Kuningas ja ihminen

Matti Klinge etc.: Kuningatar Kristiina – Aikansa eurooppalainen

René Descartes: Teoksia ja kirjeitä; osa Mielenliikutukset s. 153–256

Benedictus de Spinoza: Etiikka

Gottfried Wilhelm Leibniz: Monadologia

Norbert Elias: Mozart. Neron muotokuva

Søren Kierkegaard: Mozart-esseet

Wolfgang Hildesheimer: Mozart

Denis Matthews: Beethoven

Eduard Mörike: Mozartin matka Pragiin

Leopold Mozart: Viulunsoiton perusteet

C.P.E. Bach: Tutkielma oikeasta tavasta soittaa klaveeria

Johann Joachim Winckelmann: Jalosta yksinkertaisuudesta

Henry Fielding: Tom Jones

Voltaire: Candide

Immanuel Kant: Prolegomena

J. W. von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset; Faust; Vaaliheimolaiset

Friedrich Schiller: Rosvot; Kavaluus ja rakkaus

6. MUSIIKINHISTORIA MODULI 2:N KUUNTELULISTA, kevät 2010/V. Murtomäki

1. A. Scarlatti: oopperasta Griselda aaria "Mi rivedi, o selva ombrosa" (1721)

2. Lully: oopperasta Armide alkusoitto ja II näytöksen 5. kohtaus "Enfin il est ma puissance" (1686)

3. Purcell: oopperasta Dido and Aeneas alkusoitto, I näytöksestä kuoro "To the hills and the vales", III näytöksestä kohtaus "Your counsel all" ja Didon lamentaatio "When I am laid" (1689)

4. Sweelinck: Kromaattinen fantasia (n. 1610–20)

5. Froberger: toccata VI [XII], livre de (1656)

6. E. Gaultier: sarjasta d-molli La Poste (n. 1660)

7. Chambonnières: Chaconne sarjasta F (1670)

8. Buxtehude: preludi ja fuuga a (1600-l loppu)

9. Scheidemann: koraalipartita Vater unser im Himmelreich I (ennen 1663)

10. Kuhnau: sonaatti Der Streit zwischen David und Goliat (1700)

11. F. Couperin: 25. ordresta La Visionaire, La Muse victorieuse (1730)

12. Farina: viulusonaatti g, La Desperata (1628)

13. Corelli: triosonaatti op. 3: 2 (1689)

14. Muffat: Sonata nro 3 a, Sonata (Grave-Allegro)–Corrente kokoelmasta Armonico Tributo (1682)

15. Biber: Battalia D (1673)

16. Torelli: trumpettikonsertto D (I), osa 1 Allegro (n. 1690)

17. Vivaldi: Vuodenajat, Kevät osa I (Allegro), Syksy osa III (La Caccia) (1725)

18. Vivaldi: kantaatti Cessate, omai cessate (1710/20)

19. Händel: oopperasta Partenope I näytös, 3. kohtaus, aaria "L'amor ed il destin" (1730)

20. Händel: oratoriosta Solomon I osa, nro 2, kaksoiskuoro "Your harps and cymbals sound"(1748)

21. Rameau: balettinäytelmästä Pygmalion alkusoitto, baletit Air —> Tambourin, ariette "Régne, Amour" (1748)

22. Bach: preludi Es uruille, Clavierübung III (1739)

23: Bach: Brandenburgilainen konsertto nro 6, I osa (1721)

24. Bach: kantaatista nro 80 Ein' feste Burg ist unser Gott bassoaaria "Alles, was von Gott", resit. "Erwäge doch" (1716–30)

25. Telemann: uvertyyri C, Wassermusik—Hamburger Ebb und Flut, osat 2–6, Sarabande (Die schlafende Thetis)—>Harlequinade (Der scherzende Triton) (1723)

26. Telemann: Tafelmusik I, kvartetto G, 1. osa Largo-Allegro–Largo (1732)

27. Telemann: oratoriosta Der Tag des Gerichts recit. acc. "Da sind sie, der Verwüstung Zeichen!" ja bassoaaria "Da kreutzen verzehrende Blitze" (Zweite Betrachtung) (1762)

28. D. Scarlatti: sonaatit K 208–209, A (n. 1738)

29. C. P. E. Bach: fantasia fis (1787)

30. J. C. Bach: sonaatti op. 17 nro 4, G, 1, osa (1768)

31. Richter: jousikvartetto B, op. 5:2, 3. osa Fugato presto (1768)

32. Schobert: sinfonia (sonaatti) F, op. 9:3 (n. 1760)

33. J. Stamitz: sinfonia Es, nro 8 (1754–55)

34. Vanhal: sinfonia g, 1. osa Allegro moderato (n. 1771)

35. Dittersdorf: sinfonia nro 2, D, Der Sturz Phaëtons Ovidiuksen Metamorfoosien mukaan, 1. osa Adagio non molto—Allegro (1783)

36. Haydn: sinfonia nro 45, fis, Abschiedssinfonie, 1. osa Allegro assai (1772)

37. Haydn: sinfonia nro 104, London, 4. osa Finale: Spiritoso (1795)

38. Haydn: jousikvartetto op. 33:1, h, 1. osa Allegro moderato (1781)

39. Haydn: pianotrio As, Hob. XV:14, 1. osa Allegro moderato (1790)

40. Haydn: sonaatti nro 62, Es, Hob. XVI/52, 1. osa Allegro ja 2. osa Adagio (1794)

41. Haydn: Harmoniemesse B, Kyrie (1802)

42. Haydn: Die Jahreszeiten, nro 4 aaria "Schon eilet froh"; nro 28 kuoro "Juche, der Wein ist da" (1801)

43. Hasse: Cleofide, alkusoitto, aariat nro 38 "Se trova perdono" ja nro 40 "Digli che io son fedele" (1731)

44. Pergolesi: La serva padrona, 1. aaria "Aspettare e non venire" (1732)

45. Paisiello: Il barbieri di Siviglia, päätösfinaali nro 18 "Cara, sei tu il mio bene" (1782)

46. Piccinni: La pescatrice, cavatina "Se sapeste on donzellette" ja aaria "Un amante rispettoso" (1766)

47. Gluck: Orfeo ed Euridice, aaria "Che farò senza Euridice" (1762)

48. Gluck: Iphigénie en Tauride, I näytös, kohtaukset 1–3 (1779)

49. Grétry: Richard Coeur-de-Lion, II näytös, 2. kohtaus "Ah, grand Dieu!" (1784)

50. Mozart: Idomeneo, II näytös, nro 17 kuoro "Qual nuovo terrore"; nro 12a aaria "Fuor del mar" (1781)

51. Mozart: Le Nozze di Figaro, I näytöksestä nro 2 duettino "Se a caso madama", nro 3 cavatina "Se vuol ballare", nro 7 terzetto, "Cosa sento!" (1786)

52. Mozart: Don Giovanni, I näytös, 5. kohtaus, aaria "Madame! Il catalogo e questo; II näytös, 27. kohtaus "Don Giovanni, a cenar teco" (1787)

53. Mozart: Die Entführung aus dem Serail, alkusoitto; II näytös, nro 9, "Ich gehe, doch rate ich dir" (1782)

54. Salieri: Prima la Musica, alkusoitto, nro 4 aaria "Là tu vedrai chi sono", nro 11 cavatina "Cucuzze! Che concorso " (1786)

55. Mozart: serenadi nro 10, B, Gran partita, K 361, 3. osa Adagio ja 7. osa Rondo: Allegro molto (1781)

56. Mozart: viulusonaatti e, K 304, 1.osa Allegro(1778)

57. Mozart: fantasia c, K 475; sonaatti c, K 457, 1. osa Allegro molto (1784/1785)

58. Mozart: kvintetto Es, K 452, 1. osa Largo — Allegro moderato (1784)

59. Mozart: jousikvartetto C, Dissonanssikvartetto, K 465, 1. osa Adagio — Allegro (1785)

60. Mozart: sinfonia nro 35, D, Haffner, K 385, 4. osa Finale: Presto (1782)

61. Mozart: pianokonsertto nro 20, d, K 466, 1. osa Allegro (1785)

62. Mozart: messu c, K 427, Kyrie (1783)

63. Beethoven: pianotrio op. 1:3, c, 1. osa Allegro con brio (1793–94)

64. Beethoven: pianosonaatti op. 2:3, C, 1. osa Allegro con brio (1794–95)

65. Beethoven: jousikvartetto op. 18:1, F, 1. osa Allegro con brio (1798–1800)

66. Beethoven: sinfonia nro 3, Eroica, op.55, Es, 1. osa Allegro con brio (1803)

67. Beethoven: Fidelio op. 72, I näytös, nro 9, resit. ja aaria "Abscheulicher!" (1805-06/14)

68. Beethoven: viulusonaatti op. 47, Kreutzer, A, 1. osa Adagio sostenuto—Presto (1802)

69. Beethoven: pianokonsertto nro 4, op. 68, G, 1. osa Allegro moderato (1805)

70. Beethoven: pianosonaatti nro 31, op. 110, As, 4. osa Fuga: Allegro ma non troppo—Arioso (1821–22)

71. Beethoven: Missa solemnis op. 123, 5. osa Agnus Dei (1819–23)

72. Beethoven: sinfonia nro 9, op. 125, d, 4. osa (kuorofinaali) (1822–24)

73. Giuliani: Grande ouverture op. 61 (1814)

74. Dussek: pianosonaatti op. 77, L'Invocation, f, 1. osa Allegro moderato e energico (n. 1810)

75. Clementi: pianosonaatti op. 24:2, Zauberflöte, B, 1. osa Allegro moderato (1781)

76. Hummel: pianokonsertto op. 85, a, 1. osa Allegro moderato (n. 1816)

77. Cherubini: Médée, I näytös, aaria "Dei tuoi figli"/"De tes enfants, tu vois la mère" (1797)